On taas ollut retuperällä tämä blogin päivittäminen, vuorokaudessa on yksinkertaisesti liian vähän tunteja.

Pojat voi mainiosti, talviturkkia kasvatellaan hiljalleen ja lenkkeillään sekä puuhastellaan kotona.

Yhtä poikien suosikkipuuhista treenataan nykyään kahdesti viikossa eli jälkeä. Molemmat on edistyneet kovasti hommassa. Välillä treenit menee tosi hyvin ja toisinaan taas ei niin hyvin, mikä kyllä usein johtuu meidän ihmisten mokista. Esineilmasu on molemmilla pojilla työn alla, ne ilmaistaan kyllä, mutta usein palkan toivossa eikä esineen vuoksi.

Ruttu kävi viime lauantaina Tuuloksen ryhmänäyttelyssä ollen ainoa urosjunnu, tuomarina oli Marjo Järventölä. Tuloksena JUN H, joka tietysti harmitti hiukan syystä että.. Tuomari nimittäin sanoi tykkäävänsä koirasta kovin. Kehui, että kaikki rakennuspalikat ovat kohdillaan, kunhan turkkia ja massaa tulee, niin tuloksena on upea uros. MUTTA varovaisen liikkumisen vuoksi tänään H, sillä Ruttu ei uskaltanut juosta kunnolla liukkaalla betonilla ja parkkihalli oli paikkanakin outo. Eli harjoitusta vaan rutkasti lisää!

Tässä kuva poikien "nuhjutuokiosta" eli hyviä kavereita ollaan edelleen.

 

Ja vimppana vaan ei vähäisimpänä se uusi asukki. Saanko esitellä neiti rasavilli alias Hulda. Hulda muutti meille siskoni luota, jossa se oli hiukan yksinäinen töiden sekä opiskelujen vuoksi. Neiti on kotiutunut liiankin hyvin...=)

Huldahan on meidän iki-ihanan kissaenkelin Helgan täyssisko ja tuli osittain myös täyttämään siskonsa jättämää tyhjää kissanpaikkaa.