Meille satoi tänne eteläänkin lisää lunta vielä näin kevään kynnyksellä ja koirathan ovat riemuissaan. Mitä enemmän hankea kynnettäväksi sen parempi. Räpsin tänään kuvia, kun leikkivät tuolla peltolenkillä.

 

Ruttu pyrkii karkuun. Urholla kun on tapana jyrätä kaveri massaylivoimallaan...

 

Tässä vuorostaan Urho jahdattavana.

 

Välillä otetaan miehestä mittaa lähikontaktissa.

 

"Sinuna miettisin kahesti. Mun suusta meinaan löytyy tälläset..." Ruttu esittelee purukalustoaan.

 

"Apua, ei mun häntää Urho!"

 

"Jipii, kyllä tää talvi on mukavaa aikaa."

 

Leikkien päätteeksi Urholla oli lumikuorrutus.

 

Ja tässä se otsikon vauva, Hirmu, joka on naku kiinanharjakoira.

Ja ne, jotka henkäisivät jo syvään, älkää huolestuko, se ei ole meidän... Vaan siskolleni muutti tämä söpöliini viime viikolla ja kävi meillä vain kylässä. Pojat ei kyllä vielä päässeet tutustumaan, kun Hirmu on niin pieni. Myöhemmin sitten, kun hää vähän kasvaa.