Hyvää matkaa Rölli

Vanhuksemme kunto huononi nopeasti muutamassa viikossa ja jouduimme tekemään Röllille raskaan viimeisen palveluksen. Röllimme saateltiin ikiuneen eilen illalla. En voi sanoin kuvata, miten pahalta tuntui laskea rakas ystävä kylmään multaan... Onneksi Rölli pääsi kuitenkin lepäämään kotikoivun katveeseen.

Rölli tuli Villelle 6-vuotiaana eläkepäiviään viettämään. Vaikka se ei ollut meillä pennusta asti niin enempää meidän koira se ei olisi voinut olla. Rölli rakasti omiansa ehdottomasti ja suurella hellyydellä, se rakasti rapsutuksia ja sylissä istumista.

Matkustelu oli Röllin lempiasia, mielellään se istui autossa ja lähti mukaan paikkaan kuin paikkaan. Se kulkikin kanssamme melkein kaikkialle ennen pikkujätkien tuloa, koska osasi käyttäytyä niin hyvin joka puolella. Mihin vain menimme, niin Rölli keräsi hetkessä useita faneja ympärilleen.

Uiminen ja metsälenkit saivat Röllin aina innostumaan. Se olisi voinut kuljeskella pitkät ajat nenä maassa tuoksuja nuuhkien. Vesi oli ainut paikka, missä Röllin sai leikkimään. Järvestä se nouti keppiä loputtomiin.

Ennen kaikkea Rölli oli Suuri Persoona, niin viisas. Se tiesi aina jostain, mitä oli tulossa, osasi lohduttaa ja elää mukana asioissa. Luonteeltaan se oli mitä lempein ja kiltein, itsepäinen kylläkin, mutta ei koskaan ilkeä. Toisista koirista se ei niin välittänyt, mutta ihmisiä se jaksoi rakastaa.

Urholle ja Rutulle sekä kissoillemme se oli hyvä "isoveli". Röllin hermot kestivät melkein loputtomiin kakaroiden roikkumista ja repimistä, korvien pesuja ja huulista nykimistä. Rölli jaksoi aina näyttää pikkujätkille hyvää mallia, kuinka ollaan ja paljon se niille opettikin.