Moi!

Meidän piti päästä ite ääneen, kun mamma ei ehdi kuulemma yhtään päivittää tätä blogia. Niin että hengissä ollaan, mutta meillä tehdään jotakin remonttia yläkertaan, niin isi ja mamma huhkii yömyöhäseen asti. Me ei tiietä siitä muuta, kun että ne kiipee portaat ylös ja siellä ylhäällä ne kopistelee ja möykkää kauheasti. Me kun haluttais vähän päivittää tilannetta ja ihan vaan kurkata sinne, niin koko ajan sanotaan "ei tule, menkää nukkumaan". Silloin täytyy päästää pienet itkunluikautukset, jos ne heltyis.

Ja pahinta on, että tarhassakin täytyy olla ihan iltaan asti ja sisälle pääsee vasta syömään. Yleensä me istutaan portilla ja katellaan yläkerran ikkunaan kostein silmin, mutta ei auta, mamma vaan heiluttaa meille ilosena. Sillonkin ne itkut on ihan pakko päästää, niin naapuritkin kuulee, että meillä on maailman tylsintä.

Ja ihan koko ajan pitää vaan odottaa, eikä me ees tiietä mitä me odotetaan. Sitäkö kun ne sitten kaatuu väsyneenä sänkyyn ja rapsuttaa vähän ja sanoo "hyvä pojat, menkää nukkumaan"... Ja johan me on nukuttu koko ilta!

Mutta kai se remontti joskus loppuu ja sitten isi ja mamma taas muistaa meidätkin. Ja ottaa taas jotain kuviakin, kun me ollaan omasta mielestämme niin komeita...

Nää se mamma ehti räppästä:

Rudolf iloisena iltapalalla

Näin tylsää se remontti on miettii Urho...