Onpas vierähtänyt pitkä aika edellisestä merkinnästä... Me olemme kuitenkin hengissä, mitään mullistavaa ei ole tapahtunut vaan ilmeisesti olemme heittäneet lomavaihteelle!

Kuumaa on ollut ja pojat eivät juurikaan ole nauttineet. Tarhan viileä, multainen nurkka on ahkerassa käytössä ja yötkin on vietetty ulkosalla, koska sisällä on niiiiin kuuma. Monesti vielä puolenyön maissa talon seinät ryskyy, kun käynnissä on painimatsi, johon viileä kesäyö houkuttaa...

Urholiini pitelee hellettä kauniissa turkissa, joka on melkein talviturkin veroinen. Kyllä sieltä jotakin karvaa tippuikin ja ihan runsaasti, mutta komia on miehen takki edelleen.

Ruttuliini taas päätti kokeilla eloa pikku pikku bikineissä tiputtaen kaiken, mikä irtosi. Joku jo kysäisikin, että mistä näitä leonberg-vinttikoira-mixejä saa?

 

Jälkitreeneissä käymme kerran viikossa ja harrastus on mieluisa kaikille meille. Sekä Urhon että Rutun jälkeä pidennettiin ja vanhennettiin jo joku aika sitten. Urho tekee nyt noin tunnin vanhaa jälkeä ja Rudolf vähintään puoli tuntia. Tämä on selvästi tuonut lisää malttia hommaan, kun haju ehtii laskeutua kunnolla.

Esine on molemmilla käytössä. Urho malttaa istua odottamaan palkkaa esineelle ja merkkaa sen selvästi löytäessään. Rudolf taas kyllä merkkaa esineen selvästi nuuhkien ja vauhtia hidastaen, mutta esineelle pysähtymistä vielä harjoitellaan.

Maalimiehen löytyminen on aina huippujuttu niin kuin tietysti pitääkin ja lopullista hukkaa ei ole pojille vielä tullut. Palkkaa nautitaan koko pylly pyörien, kun on niin kivaa...

Semmoista tänne tällä kertaa.

 

KESÄN TUOKSU, täältäkö se löytyy...